Veljeni, Tuonelan tuvillakin

olemme samasta puusta veistetyt.

Yksi seppä Ilmarinen,

toinen nuori Joukamoinen,

kolmas vanha Väinämöinen,

tietäjä iänikuinen.

Ei toisen miekka niin pahoin pistä, toisen sana satuta, kuin sinun, Veljeni.

Vaikka olemme samaa kansaa, samaa juurta, ei sinua ole helppo rakastaa.

Veljeni puhuu rouhealla muotokielellään maailmamme syntytarinoista, veljeydestä ja yhteisöllisyydestä. Korun rakenteen muodostavat kolme erillistä osaa, jotka symboloivat kolmea veljestä: Väinämöistä, Joukahaista ja Ilmarista. Kolmikkoa edustavat elementit liittyvät korussa toisiinsa yhtenäiseksi kehäksi.

 

Väinämöinen, Joukahainen ja Ilmarinen ovat Kalevalan sankariveljekset, joilla on merkittävä rooli maailman syntytarinassa. Vaikka veljekset ovat keskenään erilaisia, heidän suhteensa ylläpitää maailman tasapainoa, energiaa ja elämää. Kansalliseepoksemme korostaa veljeyden merkitystä kietomalla miesten kohtalot toisiinsa ajoittain kivun ja ristiriitojenkin kautta. Pahimman katkeruuden hetkelläkin veli on samaa verta.

 

Veljeys on myös kollektiivista välittämistä yhteisestä elinpiiristä. Rakkaus maata ja yhteisöä kohtaan tuo mukanaan vastuun esi-isiemme maiden ja luonnon kunnioittamisesta.

Veljeni-koru muistuttaa meitä syleilemään monisyisiä pohjoisia juuriamme ja tuomaan sukupolvien keräämän viisauden nykyaikaan uuden osaamisen ja tiedon rinnalle.

Veljeys on rikkoutumatonta, aitoa ja vahvaa. Se on side, joka ei katkea, vaan joustaa. 

Heading 1

Symboliikka

Korussa ylimpänä on jumalainen alkuseppä Ilmarinen. Ilmarisen paja sijaitsee auringossa, jota kuvaa pyöreä kuvio korun yläreunassa. Ilmarisen tunnuksena on vasara, jonka kahtia jakautunut varsi kuvaa taivaankannen ja myyttisen sammon takojaa mutta myös haavoittuvaa, vaimonsa menettävää miestä, joka kaipaa epätoivoisesti inhimillistä lämpöä.

Viisaudessaan jyrkkää mutta vakaata tietäjä Väinämöistä edustaa korussa suorakulmio. Loitsut ja syntysanat tuntevan runonlaulajan hallussa on tieto neljän ilmansuunnan keskisestä tasapainosta maailmassa – siksi Väinämöisen symboli on nelinurkkainen. Miehen omien halujen ja pyrkimysten vuoksi se ei kuitenkaan ole täydellinen neliö, sillä Väinämöinen ei suinkaan ollut aina tasapainottava ja yhteistä etua tavoitteleva hahmo. Symbolin ulkokehän sisään muodostuva rakenne kuvaa Väinämöisen suhdetta maailmaan ja sen elollisiin olentoihin sekä Kalevalan maailman muihin henkilöihin. Veljeksistä vanhin luojajumala on suuri mahtimies, mutta hänkin epätäydellinen, surullinen ja naisasioissaan epäonninen.

 

Korun oikeassa reunassa on Joukahaisen tunnus. Aggressiivinen, terävä muoto ilmentää Joukahaisen sotaisuutta, äkkipikaisuutta ja halua mitellä voimiaan. Se pitää sisällään visuaalisesti myös kalevalaisen syntykertomuksen, jossa Joukahainen esitetään yhtenä luojajumaluutena. Kuvion sisällä kärjestä alaspäin laskeutuvat kiiloina Väinämöinen ja Joukahainen, jotka lähtevät yhdessä kulkemaan alas suurta tietä Ilmarisen pajalta auringosta. Veljekset erkaantuvat ja kohtaavat toisensa uudelleen kilpalaulannan merkeissä. Vastakohtien tasapainoa ylläpitävän sahalaitakuvion lähtöpiste on vinoneliö, joka kuvaa konfliktialuetta. Tämä vyöhyke ylläpitää olevaista maailmaamme kahden eri elementin kohtaamisesta syntyvällä energialla. Nuolen muoto kuvastaa Joukahaisen kostoa – Väinämöisen ampumista jousella ratsun selästä – ja on näin yksi käännekohta Kalevalan runoudessa.

Rannekoru

Rannekkeessa hopeakorun ympärillä kasvavat kuuset. Metsä kurkottaa kohti ja sulautuu osaksi ihmistä. Väinämöinen lähetti Ilmarisen takomaan Sampoa lennättämällä hänet Pohjolaan suuren kuusen latvassa. Tapion tuvilla on kuljettu hankkimassa ravintoa ja mielenrauhaa halki historian, ja suuren tammen osista tavattiin kerätä siunaukset ja onnet.

Heading 1