Minerva Keltanen

Taidehistorioitsijana Neidonvaajan muoto puhuttelee minua erityisesti. Se tuo mieleen puolikkaan kaksoiskirveen, labryksen, joka oli pyhä symboli ja kulttiesine muinaisessa minolaisessa kulttuurissa Kreetalla, ja jossa kaksoiskirvestä kuvattiin vain naisjumalattarien yhteydessä. Feministisessä tulkinnassa kaksoiskirves onkin matriarkaatin symboli. Neidonvaaja muistuttaa myös lootuskukkaa, joka on vahva symboli niin muinaisessa Egyptissä kuin Intiassa, sekä hindulaisessa että buddhalaisessa mytologiassa. Lootus on nähty mm. puhtauden ja uudelleensyntymisen symbolina. Neidonvaajan muoto voidaan nähdä myös puolikuun, kohdun ja hedelmällisyyden symbolina.



Kansallismuseossa konkretisoituu, kuinka suomalaiset naiset kantavat selviytyjien geeniperimää. Kun miehet ovat sotineet, ovat naiset kantaneet yksin vastuun kotirintamalla selviytymisestä. On myös kiinnostavaa, että suomalaisista viikinkiaikaisista naistenhaudoista on löytynyt miekkoja huomattavasti enemmän kuin naapurimaista, mikä antaa olettaa, että meillä on ollut naissotureita!



Meillä on vielä matkaa tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, eivätkä saavutetut voitotkaan ole välttämättä pysyviä. Mutta huomisen unelmat rakennetaan tämän päivän työllä. Toivon, että saan itse näyttelypäällikön työssäni vaikuttaa siihen, että historiasta nostetaan esiin myös esimerkillisiä naisia ja naisten tarinoita, jotka toimivat inspiraationa ja rohkaisuna kanssasiskoille!

Minerva Keltanen