Elina Backman

Minulle on aina ollut hyvin helppoa nähdä muiden parhaat puolet, kaikki vahvuudet ja mahdollisuudet. Inspiroidun ja saan voimaa muiden onnistumisista. Omalla kohdalla sitä on jotenkin sokeampi. Joskus on hyvä pysähtyä ja katsoa itseään kuin katsoisi parasta ystäväänsä: nähdä kaikki hyvät puolet ja voimavarat. Olla lempeä, rakastava ja hyväksyvä.


Minulla meni kauan ennen kuin uskalsin yrittää kirjoittamista täysillä. Kirjahaaveesta ääneen puhuminen teki itsestä myös haavoittuvan. Entä jos epäonnistun? Nopeasti ymmärsin, että epäonnistumisella ei ole merkitystä. Tärkeintä on, että uskaltaa alkaa tehdä juuri sitä mistä on pitkään haaveillut ja tekee sen täysillä. Ihminen on aina parhaimmillaan silloin, kun tekee jotain koko sydämellään. Esikoiskirjani ponnistaa pienestä pohjoisesta Suomesta, mutta sen käännösoikeudet on myyty jo 9 maahan. En olisi onnistunut ilman ympärilläni olevia voimanaisia.


Haluan kannustaa uskomaan hieman mahdottomaltakin tuntuviin haaveisiin. Koska miksi ei? Ei ole syytä pienentää unelmia ainakaan etukäteen. Me suomalaiset voisimme olla avoimemmin ylpeitä siitä mitä olemme ja mitä teemme. Kun juuret on syvällä maassa ja sydän sykkii metsässä, unelmat voi leijailla pilvissä.

Elina Backman