VOIMANAISET
Yksi Neidonvaajan merkittävimmistä lähtökohdista
on naisten välinen solidaarisuus. Voima joka kantaa.
Meissä on sama energia, jota esiäitimme vaalivat
yhteisöissään. Pystymme mihin vain, jos tuemme toisiamme
ja ojennamme käden silloin, kun se on tarpeen.
Naisen rooli yhteiskunnassamme on edelleen ristiriitainen ja äitiyden tuoman onnen ohella perheellisille myös suuri taloudellinen haaste – etenkin yrittäjinä toimiville. Uran luominen perheeseen yhdistettynä on kokonaisuus, jonka kanssa monet naiset kamppailevat, mutta saavat harvoin kiitosta siitä valtavasta työmäärästä ja organisointikyvystä, jota tämä vaatii. Kuitenkin naiset ovat jo muinaisaikoina johtaneet yhteisöjä, saaneet osakseen arvostusta ja toimineet hallinnollisissa rooleissa ilman, että naiseus tai äitiys olisi ollut minkään näistä tiellä.
Toivon omalla panoksellani voivani nostaa arvostusta juuriamme kohtaan. Auttaa löytämään voimaa esivanhempiemme sitkeydestä, naisen polusta miehen rinnalla yhteisen elämän rakentajana, erilaisena, mutta yhtä vahvana ja välttämättömänä voimana. Toivon voivani tukea naisten itsetuntoa terveellä tavalla ja osoittaa naisena olemisen vahvuudet. Arjen vaatimukset, ulkonäköpaineet, jatkuva sopeutuminen sekä työelämän epävarmuus ovat henkisiä ja fyysisiä haasteita, jotka nykypäivän naiset joutuvat kohtaamaan perheestä huolehtimisen ohella
Voimanaiset-kampanjan teemana on naisten välinen solidaarisuus ja kannustaminen työympäristössä, sekä uran luominen omalla työllä. Polkematta toisia, perhettä unohtamatta. Pyrkimyksenäni on rakentaa näin positiivista naiskuvaa ja tasa-arvoa, sekä tuoda esiin sitä, että emme kilpaile toistemme kanssa vaan tukemalla ja kannustamalla saamme aikaan oikeanlaista kehitystä niin työelämässä kuin yhteiskunnassa.
Esittelemme kampanjassa joukon suomalaisia voimanaisia, joiden esimerkkiä seuraamalla voimme rakentaa positiivista naiskuvaa ja tasa-arvoa, Jokaisella heistä on takanaan pitkä taival ja suuria haasteita, mutta myös tahtoa, uskoa ja rohkeutta, joiden avulla mahdottomalta tuntuvakin on mahdollista.
HELENA HAAPARANTA
Artisti, musiikintekijä, musiikkituottaja, lauluvalmentaja ja äänityöläinen
ELSA WELLAMO
KATJA KETTU
Neidonvaaja tarkoittaa naiselle esihistorialliseen aikaan kuulunutta kirvestä. Se vertautuu kalevalaisessa tarustossa Ukko Ylijumalan kirveeseen. Vaajan vanhempi merkitys onkin myös salama.
Kirjailijana minua kiehtoo naisten historia, naisten mytologia ja se miten kannamme esiäitiemme perintöä tässä päivässä. Itsessämme. Raskaina aikoina minua lohduttaa ajatus, että olen osa vahvojen naisten ketjua. Saan voimaa maasta, vedestä ja sanoista. Uskomukset, arvot ja tietotaito on kulkenut runojen mukana suullisena perinteenä nimenomaan äidiltä tyttärille.
Törmäsin Routa-designin Neidonvaaja-koruihin lehtikuvausten yhteydessä ja rakastuin niihin välittömästi. Niissä yhdistyvät sirolla mutta samalla voimakkaalla tavalla suomalainen mytologia, naiseus ja käsityötaito. Intoani lisäsi tieto, että korut ovat lahtelaisen koruseppä Kirsi Vahteran takomia.
Arvostan suomalaista käsityötä. Arvostan naisten osaamista. Tahdon olla osa perinnettä, joka vahvistaa naiseuden arvostamista meillä pohjolassa.
kirjailija
Sosiaalisen median vaikuttaja, metsästäjä
Vanhat uskomukset kertovat, että nainen metsällä tuo huonoa pyyntionnea. Metsästys mielletäänkin usein miesten harrastukseksi, vaikka meitä naisia on joukossa yhä enenevissä määrin. Viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat, että kauan sitten esiäideistämme löytyi suhteellisesti enemmän metsästäviä naisia kuin nykypäivänä. Muinaisen Amerikan metsästäjistä jopa 30-50 prosentin on arvioitu olleen naisia.
Metsästävä nainen tuntuu edelleen olevan valtaväestölle ihmettelyn aihe. Naisporukalla pari vuotta sitten metsästäessämme meiltä tiedusteltiin, miksi jahti oli järjestetty vain naisille? Epäilen, että jos kyseessä olisi ollut vaikkapa kylpyläreissu,
ei ketään olisi kiinnostanut miksi siellä on juuri naisia. Toivon, että naisporukalla metsästäminen olisi jonain päivänä yhtä normaali asia, kuin miestenkin jahtireissut.
Itsekin olen törmännyt siihen, että minua on kyseenalaistettu metsästäjänä sukupuoleni perusteella. Kyseenalaistaja ei kuitenkaan koskaan ole ollut metsästävä nainen. Ei tietenkään –mehän tiedämme, että metsästäminen, eränkäynti, riistanhoito
tai saaliinkäsittely ei ole sukupuolesta kiinni. Olen kokenut naismetsästäjien kannustavan toisiaan. Sekä metsällä, että arjessa. Sosiaalisessa mediassa ja kasvotusten.
Omat kokemukseni kohtaamisista metsällä on kuitenkin pääosin positiivisia. Metsällä iällä, sukupuolella tai yhteiskunnallisella asemalla ei ole merkitystä. Saman nuotion äärellä ei eritellä miehiä tai naisia. Nuotion äärellä on metsästäjiä, joita yhdistää rakkaus luontoon ja ikiaikaiseen eränkäyntiin.
Kaikki eivät ole syntyneet metsästävään perheeseen ja uuden sukupolven metsästäjiä tulee mitä erilaisemmista taustoista. Itsekin aloitin harrastuksen vasta aikuisiällä. Monen uuden sukupolven naismetsästäjän lähipiiristä löytyy myös aikoinaan naisen metsästyksen maailmaan tutustuttanut tai metsästyksen aloittamisessa opastanut mies. Kiitos myös näille ennakkoluulottomille miehille.
LOTTA / RIHLA HUNTING
valokuvaaja, tapahtumatuottaja, laulaja, koulutettu urheiluhieroja
Valokuvaajana koen sydämen asiakseni nostaa kuvattavieni arvostusta omasta olemuksestaan ensisijaisesti heidän omissa silmissään.
Löytää ne upeimmat kuvakulmat, joista he eivät joko olleet alkujaankaan tietoisia, tai jotka ovat arjen pyörityksessä jääneet taka-alalle. Ja onnistuessani, kun todellakin saan ihmisen näkemään itsensä aidosti omassa persoonassaan upeana, myös minä saan uskoa ja voimaa omaan tekemiseeni.
Miten tämä liittyy tasa-arvoon?
On ollut naisena etuoikeus saada elää Suomessa, missä tasa-arvon eteen tehdään aidosti hartiavoimin töitä. Tavoitteeseen, todelliseen tasa-arvoon, on vielä kuitenkin rutkasti matkaa. Eräs, mihin olen kiinnittänyt viime aikoina erityisesti huomiota, on se, miten nyky-yhteiskunnassa on noussut tavaksi alentaa toisia ylentääkseen toista. Ja kyseinen keskustelukulttuuri näkyy kaikkialla, missä aihe vähääkään nostattaa tunteita pintaan.
Ikävä kyllä, me naiset harrastamme alentamista myös toisiamme kohtaan: ”In a world full of Kardashians, be a Canth”-meemi kiertää jälleen sosiaalisessa mediassa. Lopetetaan moinen nyt.
Tänään, tasa-arvon päivänä toivon sydämestäni, että ollaksemme todella kuin Canth, ollaksemme arvostettuja vaikuttajia, nostakaamme toisiamme sen sijaan, että alentaisimme muita.
Keskitytään siihen, miten puhumme naiseudesta ja miten puhumme myös miehistä. Lopetetaan jo ajatuksen tasolla asettamasta meitä vastakkain. Ajatukset johtavat sanoihin ja sanat tekoihin ja sitä kautta tasa-arvo on taas muutaman askeleen lähempänä. Vierellämme kasvavat lapset ottavat meistä mallia.
Todellinen voimanainen ei ole se, joka ratsastaa toisten heikkouksilla, vaan se, joka toiminnallaan auttaa muita vahvistamaan itsejään. Be a Canth, ole voimanainen.
Kuvani on ottanut teini-ikäinen tyttäreni, Moora Olliina.
Patriarkaalisen yhteiskunnan ahtaassa povessa naisia usein parjataan siitä, että elämme jatkuvassa kilpailuasetelmassa toistemme kanssa. ”Nainen on naiselle susi.” Ilokseni saan työssäni päivittäin todistaa tämän homeisia rakenteita ylläpitävän hapatuksen valheeksi. 2020-luvun nainen ymmärtää voimansa, eikä siskojen tukeminen ole häneltä itseltään pois, vaan päin vastoin: yhteen hiileen puhaltaminen vahvistaa meitä kaikkia.
Näinä aikoina, jolloin länsimaisilla markkinoilla soivasta ja menestyvästä populaarimusiikista vain murto-osa on naisten tekemää ja tuottamaa, ja kun arvostetuimmilla listoilla soivat kappaleet ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta valtaosin miesten esittämiä
(Lähde: USC Annenberg Inclusion Initiative, 2021), on musiikkialan naisten välisen solidaarisuuden merkitys korostunut entisestään. Monet aikalaisemme ovat alkaneet huomata itsessään syviin juurtunutta naisten syrjintää ja jopa naisvihaa, jota on nyt ollut lähdettävä yhdessä tuumin purkamaan. Päätös siitä, pukeutuuko musiikin naispuolinen superammattilainen lavalla tai lehdissä säkkimäisiin huppareihin vaiko kenties paljastavasti, on yhä useammin naisen omissa käsissä. Enää ei sovi arvostella kovaan ääneen sitä, valjastaako naisartisti oman seksuaalisen vetovoimansa palvelemaan uraansa. On paljon katu-uskottavampaa puhua vaikkapa naisten musiikillisista ansioista! Niitä löytyykin roppakaupalla, sillä parhaimmatkin naistekijät joutuvat edelleen todistelemaan omaa osaamistaan valitettavan moninaisissa tilanteissa.
Haluan kuitenkin uskoa tämän olevan arvokasta tiedostamisen aikaa! Uudet sukupolvet eivät suostu enää taipumaan tunkkaisiin muotteihin, ja vanhemmatkin ottavat oppia. Musiikkialan liikkeistä on aistittavissa, että yhä useammat naiset hakeutuvat musiikintekemisen ja tuottamisen pariin tarjoten nuorille uusia, merkityksellisiä esikuvia. Suomessa tarjotaan kiitettävissä määrin erittäin laadukasta musiikinopetusta, ja mahdollisuudet etäopintoihin ovat tuoneet myös kansainvälisesti arvostettujen koulujen opintotarjottimia ulottuvillemme. YouTuben loputtomat resurssit ovat kaikkien saatavilla, ja koska yhä useammalla on pääsy käyttämään musiikintekosoftia, toivoa sopii, että seuraavan kansainvälisen makuuhuone-hitin tekee ja tuottaa nainen.
Minulle; musiikintekijälle ja tuottajalle; Neidonvaaja symboloi sitä väkevää yhteyttä, joka meillä naisilla ja kaikilla muilla ei-miehillä on toisiimme. Sen herkkä voima muistuttaa meitä seisomaan yhtenä rintamana silloin, kun sitä tarvitaan. Ja sitähän tarvitaan.
RIIKKA HÄNNINEN
Laulaja, lauluvalmentaja, inspiraatiopuhuja
MARIA PETTERSSON
PAULA HAVASTE
päätoimittaja,
journalisti, kirjailija
Kaikki me voimme valita, tuemmeko naisia vai poljemmeko heitä alaspäin.
Kirjoittaessani tänä vuonna ilmestynyttä kirjaani Historian jännät naiset olin välillä vaipua epätoivoon. Kautta historian ja maailman naisia on alistettu ja kohdeltu kaltoin, eivätkä metodit ole tuhansissa vuosissa juuri muuttuneet.
Historiasta löytyy kuitenkin myös toinen tarina – tarina tuesta, ystävyydestä ja rakkaudesta. Kautta historian on nimittäin elänyt myös ihmisiä, jotka ovat auttaneet fiksuja ja lahjakkaita naisia eteenpäin. Yhteiskunta on saattanut painaa naisia alas, mutta joka ainoalla vuosisadalla on kasvanut rohkeita ihmisiä, jotka eivät ole antaneet yhteiskunnan estää itseään. Rohkeita naisia, jotka ovat rikkoneet rajoja, ja heidän ystäviään, sukulaisiaan ja tukijoitaan, jotka ovat auttaneet naisia eteenpäin – ja lopulta muuttaneet yhteiskuntaa.
Tilanne on sama tänäkin päivänä. Jokainen meistä voi valita, asettuuko naisten tielle vai tueksi.
Laulan sydämeni pohjasta, ääneni koko voimalla ja herkkyydellä. Ääni nousee sielusta ja värähtelee koko
kehossani, salissa ja yleisössä asti. Olen rento, olen auki voimalle, joka kauttani virtaa. Tuntuu hyvältä olla
juuri näin iso ja näkyvä.
Tällaista on laulajan työni parhaimmillaan. Ja tämän kokemuksen näkyvänä olemisesta ja itsensä
toteuttamisesta haluaisin antaa lahjana sinulle. Kuuntelen, miten oppilaani, laulajat, usein naiset,
pienentävät itseään. Kuuntelen, mitä aarretta he kantavat äänessään ja miten he kuitenkaan eivät voi edes
katsoa yleisöään, koska he häpeävät sitä, mitä ovat.
Tässä ajassa me tarvitsemme armollisen, kohottavan rakkauden vallankumousta! Tässä ja nyt minä annan
sinulle luvan nauttia siitä, kuka sinä olet. Ole hyvä, saat näyttää parhaat puolesi ja nauttia siitä! Kun annat
oman ydinliekkisi loistaa ja nautit siitä, haluat nähdä muidenkin loistavan ja nauttivan.
kirjailija, FT
Kun katsoo taaksepäin, näkee pitkän ketjun osaavia ja taitavia naisia. He pitivät perheestään huolta ja siirsivät tuon tiedon lapsilleen ja lapsenlapsilleen sukupolvesta toiseen. Sen seurauksena synnyimme me nykyiset sukupolvet, jotka harjoitamme nyt uusia selviämisen keinoja.
Mutta katsominen taaksepäin ei enää riitä. Meidän pitää katsella myös ympärillemme ja tukea rinnallamme olevia selviämään, jotta taitavia naisia olisi tulevaisuudessa kaikkialla. Osaavia naisia tarvitaan seppämestarista sairaanhoitajaan, kirjailijasta koneinsinööriin. Ja kun he osaavat, se pitää myös mainita ääneen. Kannustetaan toisiamme nyt.
ELINA BACKMAN
Kirjailija, Luova johtaja, äiti
JOHANNA SINISALO
Finlandia-voittaja, kymmenille kielille käännetty ja kansainvälisesti palkittu kirjailija ja käsikirjoittaja
Minulle on aina ollut hyvin helppoa nähdä muiden parhaat puolet, kaikki vahvuudet ja mahdollisuudet. Inspiroidun ja saan voimaa muiden onnistumisista. Omalla kohdalla sitä on jotenkin sokeampi. Joskus on hyvä pysähtyä ja katsoa itseään kuin katsoisi parasta ystäväänsä: nähdä kaikki hyvät puolet ja voimavarat. Olla lempeä, rakastava ja hyväksyvä.
Minulla meni kauan ennen kuin uskalsin yrittää kirjoittamista täysillä. Kirjahaaveesta ääneen puhuminen teki itsestä myös haavoittuvan. Entä jos epäonnistun? Nopeasti ymmärsin, että epäonnistumisella ei ole merkitystä. Tärkeintä on, että uskaltaa alkaa tehdä juuri sitä mistä on pitkään haaveillut ja tekee sen täysillä. Ihminen on aina parhaimmillaan silloin, kun tekee jotain koko sydämellään. Esikoiskirjani ponnistaa pienestä pohjoisesta Suomesta, mutta sen käännösoikeudet on myyty jo 9 maahan. En olisi onnistunut ilman ympärilläni olevia voimanaisia.
Haluan kannustaa uskomaan hieman mahdottomaltakin tuntuviin haaveisiin. Koska miksi ei? Ei ole syytä pienentää unelmia ainakaan etukäteen. Me suomalaiset voisimme olla avoimemmin ylpeitä siitä mitä olemme ja mitä teemme. Kun juuret on syvällä maassa ja sydän sykkii metsässä, unelmat voi leijailla pilvissä.
MINERVA KELTANEN
PAULA MALLEUSng 1
ompelija- ja upcyclingmestari ja yrittäjä
MAI KIVELÄ
kansanedustaja
Heading 1
”Minulla feminismi ja solidaarisuus kietoutuvat yhteen. Haluaisin, että meillä on yhteisöllinen yhteiskunta, jossa jokainen voi samanaikaisesti olla vapaa toteuttamaan itseään ja käyttämään täyttä potentiaaliaan.
Vierastan ajatusta yksilön menestyksestä ilman muita, sillä kukaan ei menesty yksin. Suomessa vahvojen ihmisten takana on myös hyvinvointivaltio, joka antaa meille taustatukea ja mahdollisuuksia, joita monella maailman kansalaiselle ei ole. Siksi kyse ei ikinä ole vain yksilöistä, vaan siitä minkälaisessa yhteiskunnassa elämme ja kuinka yhteisö tukee tai estää meitä. Naisen asema on hyvä esimerkki tästä.
Olen itse saanut paljon tukea ja toivon, että voin itse tukea muita. Silti politiikka vaatii usein lähes epäinhimillistä jaksamisen ja stressinsietokyvyn omaamista. Varsinkin politiikan ja perheen yhdistäminen on haastavaa, mutta mahdollista. Paljon työtä on kuitenkin tehtävänä, jotta yhä useampi perheellinen voisi paremmin osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tämä on jälkeen esimerkki siitä, kuinka rakenteilla on väliä.
Muille haluaisin sanoa, että älä aliarvioi itseäsi ja sitä mitä uskallat. Älä anna muiden määritellä sitä mitä teet, mitä haluat tehdä ja mitä et halua tehdä. Jos haluat vaikuttaa politiikassa tai kansalaisjärjestöissä, niin kannustan jokaista lähtemään mukaan!”
"Mä olen tehnyt työtä vaatteiden parissa koko elämäni. Kolmentoista vuoden yrittäjä taipaleelle mahtuu monenmoista kokemusta ja monesta todella tiukasta paikasta oon saanut firman keploteltua läpi.
Jo firmaa perustettaessa mulle oli tosi tärkeetä, että sen lisäksi, että uudistettaisiin koko perinteistä ompelimokonseptia tehtäisiin myös jotain muuta yhteiskunta vaikutteista vaatteiden korjaamisen, muuntamisen ja uusiotuottamisen lisäksi.
Olen lähes uhkarohkeasti lähtenyt hakemaan uutta tapaa toimia omalla alallani ja etsinyt ja kokeillut aina vaan uusia tapoja tuottaa yrityksemme palveluita.
Kai rohkeus on osa sitä mitä itse koen liittyvän voimaan tai voimanaiseuteen.
Mulle feminismi kuitenkin on hyvin voimakkaasti yhdenvertaisuutta. On vaan todella mielenkiintoista pohtia mikä on voimanaiseutta tai voimamieheyttä.
Ne taitavat tarkoittaa todellisuudessa aivan päinvastaisia asioita.
itselläni voimanaiseus on myös ollut toisinaan kompastuskivi, sillä kun omaat voimakkaan persoonallisuuden ja tahdon tehdä asioita, synnyttää se monesti toisessa osapuolessa negatiivisiakin tuntemuksia joita ei mielellään myönnetä - kuten kateutta tai vähättelyn tarvetta.
Tulisi aina tarkastella sitä minkälaisia vaikutelmia omassa mielessä syntyy - tulisi olla rehellinen itselle siinä miksi saattaa kokea kateellisuutta toista kohtaan. Ainoastaan tulemalla tietoisiksi siitä, miksi kokee toisesta ihmisestä negatiivisesti voi ylittää omat esteet olla yhteydessä toiseen ja näin todellinen yhteistyö vasta mahdollistuu.
Toivonkin että oltaisiin edes vähän vähemmän kyräileviä toisiamme kohtaan ja mieluummin kannustettaisiin ja tuettaisiin toisiamme etenkin silloin jos toisesta tuntuu, että on viittä vaille romahtamassa polvilleen raskaan asian edessä. Meillä kaikilla on taakkaa kannettavana ja me kaikki voimme auttaa toisiamme sen kantamisessa."
"Taidehistorioitsijana Neidonvaajan muoto puhuttelee minua erityisesti. Se tuo mieleen puolikkaan kaksoiskirveen, labryksen, joka oli pyhä symboli ja kulttiesine muinaisessa minolaisessa kulttuurissa Kreetalla, ja jossa kaksoiskirvestä kuvattiin vain naisjumalattarien yhteydessä. Feministisessä tulkinnassa kaksoiskirves onkin matriarkaatin symboli. Neidonvaaja muistuttaa myös lootuskukkaa, joka on vahva symboli niin muinaisessa Egyptissä kuin Intiassa, sekä hindulaisessa että buddhalaisessa mytologiassa. Lootus on nähty mm. puhtauden ja uudelleensyntymisen symbolina. Neidonvaajan muoto voidaan nähdä myös puolikuun, kohdun ja hedelmällisyyden symbolina.
Kansallismuseossa konkretisoituu, kuinka suomalaiset naiset kantavat selviytyjien geeniperimää. Kun miehet ovat sotineet, ovat naiset kantaneet yksin vastuun kotirintamalla selviytymisestä. On myös kiinnostavaa, että suomalaisista viikinkiaikaisista naistenhaudoista on löytynyt miekkoja huomattavasti enemmän kuin naapurimaista, mikä antaa olettaa, että meillä on ollut naissotureita!
Meillä on vielä matkaa tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, eivätkä saavutetut voitotkaan ole välttämättä pysyviä. Mutta huomisen unelmat rakennetaan tämän päivän työllä. Toivon, että saan itse näyttelypäällikön työssäni vaikuttaa siihen, että historiasta nostetaan esiin myös esimerkillisiä naisia ja naisten tarinoita, jotka toimivat inspiraationa ja rohkaisuna kanssasiskoille!"
näyttelypäällikkö, taidehistorioitsija, äiti ja marraskuussa tohtoriksi väittelevä
Neidonvaajan muotokielessä on viittauksia historiaamme ja myytteihimme, menneisyyden vahvoihin naisiin. Emme silti välttämättä ole tulleet ajatelleeksi, että kansanperinteemmekin on kulkenut miehisen seulan läpi. Kalevalaan on valittu runsaasta suullisesta aineistosta ne osat, jotka ovat sopineet silloiseen pirtaan ja tukeneet vallitsevia käsityksiä sukupuolten tehtävistä. Louhi on toki naiseksi poikkeusyksilö, mutta voimakas nainen oli tuolloin väistämättä paha, naiselle luontevampaa oli olla toisten puolesta uhrautuva hahmo tai suoranainen uhri. Väinämöisen ja Ainon kohtaaminenhan on kuin paraskin #metoo-raportti.
Tämä naisen paikka yhteiskunnassa on välittynyt kansanperinteestä muuhunkin taiteeseen ja kulttuuriin. Naisen osa on ollut toimia korkeintaan taiteen muusana, mahdollistajana, mallina tai palkintona. Kuinka vähän aikaa onkaan ollut naisia kirjailijoina ja kuvataiteilijoina, arkkitehteina tai teatteriohjaajina? Täysin marginaalissa ja naiset ovat edelleen vaikkapa elokuvaohjaajina ja säveltäjinä. Minulta on kysytty vielä 1980-luvulla, miten ihmeessä naiset voivat muka kirjoittaa tieteiskirjallisuutta.
Nimenomaan kirjallisuuden alalla on tutkitusti todettu, että miehet lukevat lähinnä miesten kirjoittamia kirjoja, naiset taas tasaisesti molempien sukupuolten kirjoja. Kysyttäessä miehet ovat todenneet, että ”naisten aiheet ja asiat” eivät kiinnosta, aivan kuin naisten kirjat olisivat pelkkää äitiyden kuvausta tai seikkailuja huulipunaostoksilla. Silti esimerkiksi suomalaisesta muille kielille käännetystä kirjallisuudesta tällä hetkellä erittäin suuri osa on naisten käsialaa; laatua, lahjakkuutta ja universaalisuutta meiltä ei todellakaan puutu.
Naiset kuluttavat suurinta osaa kotimaisesta kulttuurista. Me käymme teatterissa ja konserteissa, ostamme ja luemme kirjallisuutta enemmän kuin miehet. Meillä on kanttia olla esillä rohkeasti ja ottaa myös kulttuurissa oma paikkamme siekailematta. Verkostoituminen, solidaarisuus ja toistemme tukeminen on tässä työssä todella tärkeää, sillä taide ja kulttuuri muokkaavat arvoja ja kyseenalaistavat luutuneita käsityksiä. Taiteen avulla me lopulta muutamme maailmaa.
SUSANNA RAHKAMO
johtamisen konsultti, urheilujohtaja,
tekniikan tohtori,
äiti ja vaimo
”Kolmenkymmentä vuotta vietin luistimet jalassa nousten jäätanssin Euroopan mestariksi ja maailmanmestaruuskisojen kakkoseksi. Viimeiset kuusi vuotta luistelin ammattilaisena, jona aikana parini ja nykyisen mieheni kanssa tuotimme lukuisia tv-näytöksiä ja näytöskiertueita Suomessa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Suomessa meillä oli tuolloin oma tv-sarja. Urheilu-urani jälkeen olen toiminut johtamisen konsulttina, jossa valmennan esimiehiä, organisaatioiden henkilöstöä ja yksilöitä luovuuden, innovatiivisuuden ja osaamisen kehittämisessä, strategisessa ajattelussa sekä itsensä johtamisessa. Äitini ja isoäitini ovat inspiroineet minua ja yhdessä mieheni Petrin kanssa työntäneet minua eteenpäin urallani. Haluan jatkuvasti oppia uutta ja avartaa omaa ajatteluani, ja toivon, että voin omalta osaltani olla mukana tekemässä maailmasta aavistuksen paremman paikan. Urani suurimpia haasteita ovat olleet syvälle juurtuneiden toimintatapojen, luulojen ja uskomusten muuttaminen. Toivon voivani työlläni ja esimerkilläni inspiroida ja murtaa raja-aitoja. Neuvoni naisille on: ole rohkea ja tee työsi intohimolla. ”
HANNELE VALTIALA
Head of Media
Havas Helsinki
"Turhaudun joka kerta kun naispuolisia henkilöitä verrataan heikompaan osapuoleen tai halutaan rajata jollain tapaa tasavertaisuutta. Puhutaan sitten naisten eurosta tai yritysmaailmassa etuliitteestä NAISjohtaja. Tämä johtaa niinkin pitkälle kuin lapsuuteen, missä tyttöjen suorituksia yritetään alentaa lauseilla; pelaa tai juoksee "kuin tyttö". Ottamatta mitään pois miehiltä, olen elämässäni tavannut enemmän vahvempia ja itsenäisempiä naisia. Sellaisia vahva-asenteisia, jotka eivät anna periksi. He etenevät elämässään tukemalla muita eivätkä lyttäämällä tosia alas. Nämä naiset eivät ole naisjohtajia vaan johtajia, jotka istuvat palkkaneuvottelupöydässä tietäen, että perusta ei ole kaikille sama. Tai niitä, jotka ovat valmiina lähtöviivalla, missä osa kilpailijoista on fyysisten ominaisuuksiensa vuoksi pari juoksuaskelta edellä. Vaikka lähdökohdat eivät ole samoja, uskon asenteen usein olevan kovempi. Hektisessä yritysmaailmassa luotan, että asenne on aina ratkaisevin. Asenne kun vie pidemmälle mihin pelkkä taito ja osaaminen koskaan. Lujan asenteen sekä vahvan periksiantamattomuuden vuoksi tulemme varmasti yhä enemmän näkemään johtajia. Niin, johtajia, jotka tosiaan ovat naisia."
Heading 1
IRINA
laulaja
"Työyhteisöni on koostunut pääsääntöisesti aina miehistä. Keikka perheessäni olen ainut nainen ja asioitani levy-yhtiössä hoitavat henkilöt ovat miehiä. Rakastan kaikkia keikkabussini sisällä matkustavia jäseniäni, joten en lähtisi heitä vaihtamaan. Myönnän silti auliisti, että on ihanaa kohdata naispuolisia kollegoita, vaihtaa ajatuksia musiikkibisneksestä, asioista joita olemme sen sisällä kokeneet, musiikin kirjoittamisesta, perheistä, paineista, toiveistakin.
Urani alussa tunsin välillä kateutta toisten menestymisestä. Ajattelin sen olevan automaattisesti minulta pois. Nyt ajattelen, että on itsestä kiinni mitä haluaa urallaan saavuttaa. Samoja asioita, kuin muut vaiko jotain itselleen toimivaa.
On mieletön rikkaus, että Suomessa on tällä hetkellä huikea kattaus erilaisia artisteja, joiden musiikista nauttia ja joiden aivoituksia ihailla. Rima nousee koko ajan ja se on vain hyvä asia. On musiikillisesti jotain minkä yli itsekin haluaa koettaa ponnistaa."
LOLA ODUSOGA
juontaja,
yrittäjä,
Miss Suomi 1996,
Miss Skandinavia 1997,
Miss Universum perintöprinsessa
” Nuorena julkisuuteen tulleena yrittäjänä, etnisen vähemmistön edustajana ja kauneuskilpailu-taustalla varustettuna naisena olen saanut aina todistella osaamistani. Tavaksi on muodostunut tehdä työt niin, että ne poikivat seuraavan työn.
Olen luottanut omaan tekemiseeni valiten itsepäisesti tien, jossa langat ovat minulla, sillä minulle on aina ollut tärkeää hoitaa hyvin sekä työ että perhe.
Pusken ennakkoluulottomasti miesvoittoisillekin aloille ja otan riskejä elääkseni haluamaani elämää. Minua on aina tituleerattu rohkeaksi ja vahvaksi, ja olen ollut se, joka sanoo ääneen vaikeatkin asiat, kun muut eivät sitä tee.
Olen saanut tehdä töitä lukemattomen yritysten kanssa, nähdä maailmaa viihteen keskiöstä katsoen ja käydä lukemattomia keskusteluja erilaisten ja erilaisia tarinoita omaavien ihmisten kanssa.
Sain olla muuttamassa suomikuvaa avaten ovia monikulttuurisuudelle. Tänä päivänä käytän ääntäni suvaitsevaisuudesta ja itsetuntoasioista puhumiseen. Näiden aiheiden kautta pääsen auttamaan päivittäin.”
ILSE JUOLA
sisustussuunnittelija, artenomi AMK, yrittäjä, Lahden seudun vuoden yrittäjänainen 2019
"Yhden naisen firmassa on muututtava moneksi. Hyvä puoli siinä on että samalla myös oppii koko ajan. On edelleen kaikkien näiden alalla vietettyjen vuosien jälkeen hienoa, kun asiakas antaa palautetta tehdystä työstä. Kollegoilta ja muilta yrittäjiltä saatuja kommentteja arvostan kuitenkin kaikkein eniten. Kun puuseppä sanoo että olen tehnyt selkeät työpiirustukset tai sähkömies toteaa ettei asennusohjeissa ole epäselvää, tunnen onnistuneeni.
Yritän aina löytää jotain hyvää ja kannustavaa sanottavaa haastavissakin tilanteissa. Sillä on
pelastettu monta työmaata ja projektia. Ihmisiähän me kaikki olemme ja jokainen tarvitsee
välillä muistutuksen siitä että on tärkeä työssään – vaikeanakin päivänä.
Kilpailu työelämässä on nykyään kovaa ja se voi joskus pelottaa. Haluan muistuttaa että
jokaisena päivänä ei tarvitse voittaa. Tärkeintä on tietää minne on menossa. Se riittää."
TARU ANTTONEN
Naisten Linjan vs. toiminnanjohtaja, YTM, feministi ja kirjailija
"Miten voit, voinko auttaa?" Tätä kysymystä ei voi kysyä liian usein.
Olipa kyse uupuneesta äidistä, lähisuhdeväkivaltaa kokeneesta
kollegasta tai tehokkaasti puurtavasta ystävästä, on tärkeää olla läsnä ja kuunnella. Avun tarjoaminen ja sen saaminen oikealla hetkellä on auttanut lukuisia naisia eteenpäin, myös huipulle. Sinä voit olla yksi niistä tukijaloista, joka nostaa vaikeassa tilanteessa pinnalle ja auttaa pysymään siellä. Unelmiin on helpompi uskoa, kun ei tarvitse jäädä yksin."
LEENA RAILIMO-SAARES
sairaanhoitaja, sairaanhoidon opettaja, eläkeläinen
"Nuorena halusin sairaanhoitajaksi koska ammatissa voi toimia missä vaan, kaikkialla ihmiset tarvitsevat hoitoa ja huolenpitoa. Vuosikymmeniä olen kuulunut Suomen Punaisen Ristin kansainväliseen henkilöreserviin ja voinut työskennellä useassa maassa eri puolilla maailmaa.
Olen herännyt auringonnousuun Mauritanian Saharassa telttasängyssä ja seurannut potilaiden kerääntymistä läheisen puun varjoon. Olen juonut aamuteetä herkullisten vastaleivottujen samosojen kera kuunnellen paikallisia työkavereita heidän huolistaan Pakistanissa. Olen hoitanut ja lohduttanut kaikkensa menettäneitä perheitä ja leikkinyt lasten kanssa maanjäristysalueilla ja pakolaisleireillä. Olen kouluttanut kyläterveystyöntekijöitä tunnistamaan yhteisönsä terveysvaaroja Haitissa ja Kongossa ehkäisemään ebolan leviämistä. Olen nauttinut auringonlaskusta Kongojoen yli veneiden lipuessa alavirtaan tai sauvoessa ylöspäin. Olen työskennellyt upeiden, luotettavien työtovereiden kanssa, tavannut monenlaisia perheitä ja potilaita ja olen päässyt mielenkiintoisiin paikkoihin ja seikkailuihin. Muistot ovat valtava, voimaa antava rikkaus."
Heading 1
NETTA SKOG
muusikko, yrittäjä
Tunnetaan nimikkeellä 'hevihaitaristi',
Digiharmonikan maailmanmestari 2015,
Kultainen Harmonikka voittaja 2006
"Varsinkin miesvaltaisella musiikki-alalla olen huomannut kuinka naiset ovat edelleen täysin eriarvoisessa asemassa kuin miehet. Naisia tietyllä tavalla edelleen vähätellään, eikä välttämättä uskota heidän tekemiseensä. Sen takia olisi äärimmäisen tärkeää, että naiset nimenomaan tukisivat toisiaan eivätkä olisi kilpakumppaneita keskenään. Tsempattaisiin ja kannustettaisiin toisiamme rikkomaan rajoja ja uskomaan siihen omaan tekemiseensä koko sydämestään. Sillä kannustuksella ja itseensä uskomalla saavutin itse digiharmonikan maailmanmestaruuden ja olen päässyt toteuttamaan itseäni juuri niin kuin itse haluan."
